Sanan siemen

Tämäniltaisen puheeni aihe on 'Sanan siemen'. Mieleeni tuli opetuksen sisältöä pohtiessani yksi päivä aivan tammikuun alussa, jolloin söin yhden pienen avokadon. Säästin avokadon siemenen, pesin sen ja laitoin sen kukkapurkkiin. Siitä lähtien olen kastellut sitä säännöllisesti ja odottanut, että siitä kasvaisi viherkasvi olohuoneeseeni. Mitään näkyvää ei ole vielä tullut esiin noin kahden kuukauden odotuksen jälkeen, mutta luotan siihen, että joku päivä mullan alta työntyy esiin vihreää. Olen toiminut näin nimittäin kerran aikaisemminkin, muistaakseni noin 30 vuotta sitten. Kesti useita kuukausia, ennenkuin ensimmäinen vihreä lehti kasvoi näkyviin mullan alta, mutta vähitellen tuosta avokadon siemenestä kasvoi huoneen kattoa hipova kasvi. Siinä kohtaa heitin sen sitten pois kun sillä ei ollut enää tilaa kasvaa puuksi.

Tutkin, mikä on maailman suurin siemen. Se on seychellinpalmun siemen, joka painaa n 6-15 kg, suurimmat niistä painavat jopa n 20 kg. Siemenet ovat läpimitaltaan n 30-50 cm mittaisia, mahtuen aikuisen ihmisen syliin. Seychellinpalmuja kasvaa Intian valtameressä Seychellit-nimisellä saarella n 1600 km Afrikan mantereesta itään, Madagaskar-nimisen saaren pohjoispuolella. Vuonna 2007 tuotiin Suomeen kaksi tällaisen palmupuun siementä. Siemeniä varauduttiin idättämään kaksi vuotta, ja toinen niistä saatiinkin itämään Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa. Puolen vuoden idätyksen jälkeen siemen oli noussut ylöspäin, koska se oli kasvattanut ensin pitkän juuren alaspäin. Myöhemmin kasvoi siemenestä esiin ensimmäinen lehti. Odotusaika oli inhimillisesti katsoen kovin pitkä, mutta lopulta kaikki odotus ja vaivannäkö palkittiin.

Kasvin siemenen istuttaminen, idättäminen ja kasvattaminen kuvaavat hyvin sitä työtä, mitä Jumala tekee meidän elämässämme kun me elämme yhteydessä Häneen. Jumalan Sanaa verrataan Raamatussa siemeneen (Luuk 8:11), joka kylvetään meidän sydäntemme maaperään. Minkälaisia ovat meidän sydäntemme maaperät? Ovatko ne Jumalan Sanaa kohtaan kovia kuin kalliot vai ovatko ne niin pehmeitä, että niihin voidaan istuttaa Hänen Sanansa siemeniä? Mikään maaperä ei vielä sellaisenaan sovi viljelysmaaksi siementen kylvöön. Vasta kun sitä on työstetty eri tavoin, siitä tulee istutuskelpoinen. Viljelysmaata pitää kyntää, sitä pitää aurata, sitä pitää lannoittaa. Kaiken tämän maanmuokkauksen tarkoituksena on hävittää edellisen kasvuston jätteitä maan pinnalta, parantaa maan rakennetta ja torjua rikkakasveja. Meidän sydäntemme maaperät tarvitsevat yhtä lailla kaikenlaista muokkausta ja työstöä, jotta Jumalan Sanan siemeniä voidaan istuttaa niihin siten, että ne voivat sydänten maaperissä itää ja kasvaa. Syntiinlankeemuksen myötä ihmisen sydän on Jumalaa kohtaan torjuva ja kapinallinen, joten tästä syystä monet meistä joudumme käymään läpi kovin vaikeita elämän vaiheita, ennenkuin meidän sydämistämme tulee vastaanottavaisia Jumalalle ja Hänen Sanalleen. Yhteydessä Jumalan kanssa alamme vähitellen ymmärtää, että Jumala on täydellinen rakkaus ja että Hänen Sanansa ovat totuus ja armo, ja Sanansa kautta Hän tekee meissä työtään meidän parhaaksemme. Silloin me voimme sanoa Jumalalle: Tapahtukoon Sinun tahtosi, toteutukoot Sinun suunnitelmasi minun elämässäni. Tällaisesta ihmisestä on tullut sydämeltään Jumalaa ja Hänen Sanaansa kohtaan nöyrä ja vastaanottavainen.

Mitä kasvin siemen pitää sisällään? Siemenessä on alkio. Alkio on ikäänkuin pienoiskokoinen kasviyksilö eli valmis suunnitelma, joka odottaa toteutumistaan ja esiintuloaan mullan alta maan päälle. Siemenessä on myös ravintovarasto eli alkiolla on oma eväspussi, jota alkio käyttää ravintona siihen asti kunnes kasvi pystyy yhteyttämään eli käyttämään hyväkseen auringonvaloa, hiilidioksidia ja vettä jatkaessaan kasvamista maan päällä. Siementä suojaa kuori, joka sitten kosteuden vaikutuksesta turpoaa ja alkaa itämään, ja niin alkaa siemenen kasvu. Tällainen on myös Jumalan Sanan siemen. Se sisältää jo itsessään Jumalan täydellisen ja selkeän päämäärän ihmisen elämää varten. Ja tarvittavat ainekset tämän toteutumiseen. Jumalan Sanalla on kaksi erilaista tehtävää ihmisen elämässä. Ensinnäkin, Jumalan Sana muuttaa meitä sisältäpäin Kristuksen kaltaisuuteen. Toiseksi, Sanansa kautta Jumala ilmoittaa ja toteuttaa meille suunnitelmansa ihmistä varten täällä maan päällä.

Kun siemen on istutettu multaan, alkaa siemenen itäminen kun se saa kosteutta. Siemenen tulee pimeässä, pinnan alla ensin juurtua eli ankkuroitua kiinni maaperään, jotta se voi ylipäätään kasvaa kasviksi. Samalla tavalla meidän sydämiimme kylvetty Jumalan Sana alkaa juurtua meihin, ja tämän kautta me alamme muuttua sisältäpäin, koska Sanan siemen alkaa kasvaa meille eläväksi todellisuudeksi meidän sisimmässämme. Saamme luottaa myös siihen, että tulee päivä päivien joukossa, jolloin Jumalan antamat lupaukset toteutuvat elämässämme. Siitäkin huolimatta, että tähän saattaa mennä toisinaan aikaa vuosia, jopa vuosikymmeniä. Jumalan lupausten äärellä joudumme itse kukin kuolemaan omille yrityksillemme toteuttaa Jumalan antamia lupauksia, koska Hän toteuttaa ne elämässämme juuri parhaaksi katsomallaan tavalla ja ajalla kun me elämme yhteydessä Häneen.

Kuiva siemen tarvitsee siis vettä, jotta se voi alkaa itämään. Jumalan Sanan siemen itsessään on kuin kuollut kirjain, jos sitä tarkastellaan vain inhimillisesti järjen tasolla ja jos sitä yritetään toteuttaa omin voimin, mutta kun me elämme yhteydessä Jumalaan Jeesuksen kautta, Jumalan Pyhä Henki tekee Jumalan Sanan ja Hänen lupauksensa meille eläviksi sydämen tasolla. Silloin kuivilta näyttävät Jumalan Sanan siemenet heräävät eloon, ne alkavat itää ja juurtuvat kiinni meidän sydäntemme maaperiin, ja uskomme Jumalaan alkaa kasvaa. Silloin niistä tulee sitä uskon todellisuutta, jossa me muutumme ja jossa me kykenemme odottamaan Jumalan lupausten toteutumista ja elämään ne sitten todeksi Hänen suunnitelmiensa ja aikataulujensa mukaan. Ilman Jeesusta me emme voi mitään tehdä (Joh 15:5), mutta Jeesuksen kanssa meille mahdoton muuttuu mahdolliseksi, koska Jeesus itse on uskomme alkaja ja sen täyttäjä (Hebr 12:2).

Katsotaan nyt, miten Jumala toteutti antamansa lupauksen Abramin ja Saarain elämässä. Abramin ollessa 75 vuotias Jumala kutsui Abramin lähtemään kodistaan Luvattuun maahan. Samalla Jumala lupasi tekevänsä hänestä suuren kansan. Tämä oli suuri lupaus pariskunnalle, joka ei ollut saanut lasta hedelmättömyyden vuoksi. Vuodet vierivät ja kaikista inhimillisistä yrityksistä huolimatta Saarai ei tullut raskaaksi, vaikka Jumala oli antanut Abramille lupauksen jälkeläisistä ja vahvisti tänä aikana lupauksensa Abramille vielä kolme kertaa. Kymmenen vuoden kuluttua Saarai sai idean, jolla Jumalan lupaus voitaisiin vihdoin toteuttaa heidän elämässään. Hän antoi orjattarensa Haagarin Abramille vaimoksi, ja tämä tulikin raskaaksi. Siihen aikaan miehillä saattoi olla useita vaimoja. Näin siis syntyi Ismael. Siinä tämä lupauksen lapsi nyt oli elävänä Haagarin sylissä, ja pitkä odottaminen tuli vihdoinkin päätökseen kun Abram oli 86 vuotias. Näin he ajattelivat ja uskoivat omien inhimillisten mahdollisuuksiensa rajoissa.

Kului 13 vuotta, ja Jumala ilmestyi jälleen Abramille hänen ollessaan 99 vuotias. Nyt tuli aika, jolloin Jumala toteutti lupauksensa Abramin elämässä. Jumala sanoi Abramille 1. Moos 17:4-6: "Katso, tämä on liittoni sinun kanssasi: sinusta tulee kansojen paljouden isä. Niin älköön sinua enää kutsuttako Abramiksi, vaan nimesi olkoon Aabraham, sillä minä teen sinusta kansojen paljouden isän." Nimi Abram tarkoittaa "isä on ylistetty", mutta Aabraham tarkoittaa "kansojen paljouden isää". Kun Abramia tästä lähtien kutsuttiin Aabrahamiksi, häntä kutsuttiin kansojen paljouden isäksi, vaikka mitään konkreettista ei ollut vielä tästä näkyvillä. Jumala antoi Aabrahamille uuden nimen kautta uuden identiteetin, jonka mukaan elää tästä lähtien. Tämä tilanteessa, jossa lapsen saamisesta Saaran kanssa oli tullut inhimillisesti katsoen täysin mahdotonta. Lasta ei edes oltu odotettu enää 13 vuoteen, koska ajateltiin, että tuo lupauksen poika oli Haagarista syntynyt Ismael.

Myös Saara sai uuden nimen, uuden identiteetin. Luetaan 1. Moos 17:15-16: "Ja Jumala sanoi Aabrahamille: "Älä kutsu vaimoasi Saaraita enää Saaraiksi, vaan Saara olkoon hänen nimensä. Ja minä siunaan häntä ja annan hänestäkin sinulle pojan; niin, minä siunaan häntä, ja hänestä tulee kansakuntia, polveutuu kansojen kuninkaita." Nimi Saarai merkitsee 'ruhtinatarta' merkkinä siitä, että hänestä tulisi kansakuntien, jopa kansojen kuninkaiden äiti.

Luetaan vielä, mitä Jumala sanoi Aabrahamille 1. Moos 17:19: "Totisesti, sinun vaimosi Saara synnyttää sinulle pojan, ja sinun on pantava hänen nimekseen Iisak, ja minä teen liittoni hänen kanssaan iankaikkiseksi liitoksi hänen jälkeläisillensä." Ja jae 21: "Mutta liittoni minä teen Iisakin kanssa, jonka Saara sinulle synnyttää tähän aikaan tulevana vuonna." Jumalan lupaus Aabrahamille jälkeläisistä Saaran kautta oli edelleen olemassa ja voimassa, vaikka se oli ollut haudattuna jo vuosikausia kuivuneena, inhimillisesti katsoen kuolleessa tilassa Aabrahamin sydämen maaperässä. Jumalan sanojen voimasta kauan sitten kylvetyt lupaukset heräsivät eloon ja alkoivat itää Aabrahamin sydämessä. Luetaan Room 4:18-21:

18: Ja Aabraham toivoi, vaikka ei toivoa ollut, ja uskoi tulevansa monen kansan isäksi, tämän sanan mukaan: "Niin on sinun jälkeläistesi luku oleva",

19: eikä hän heikontunut uskossansa, vaikka näki, että hänen ruumiinsa oli kuolettunut – sillä hän oli jo noin satavuotias – ja että Saaran kohtu oli kuolettunut;

20: mutta Jumalan lupausta hän ei epäuskossa epäillyt, vaan vahvistui uskossa, antaen kunnian Jumalalle,

21: ja oli täysin varma siitä, että minkä Jumala on luvannut, sen hän voi myös täyttää.

Jos Raamatussa kerrotaan, että Aabraham vahvistui uskossa, kertoo se meille siitä, että hänen uskonsa oli alun alkaen heikko, mutta että se vahvistui. Aabraham nimittäin naurahti kuullessaan Jumalan lupauksen Saaran kautta syntyvästä perillisestä. Miten Aabrahamin usko sitten vahvistui? Usko tulee kuulemisesta, ja kuuleminen Jumalan Sanan, Kristuksen Sanan kautta (Room 10:17). Jumala vahvisti Aabrahamin uskoa Sanansa kautta ilmestymällä Aabrahamille tämän jälkeen vielä toisen kerran kolmen enkelin muodossa ilmoittaen 1. Moos 18:10-14:

10: Ja hän sanoi: "Minä palaan luoksesi tulevana vuonna tähän aikaan, ja katso, vaimosi Saaralla on silloin oleva poika". Mutta Saara kuunteli majan ovella hänen takanansa.

11: Mutta Aabraham ja Saara oliva iäkkäät, eikä Saaran enää ollut, niinkuin naisten tavallisesti on.

12: Sentähden Saara naurahti itseksensä ja ajatteli: "Heräisikö minussa, näin kuihduttuani, vielä halu. Ja myös minun herrani on vanha."

13: Mutta Herra sanoi Aabrahamille: "Miksi Saara nauroi ajatellen: 'Synnyttäisinkö minä todella, minä, joka olen näin vanha?´'

14: Onko mikään Herralle mahdotonta? Tähän aikaan minä palaan luoksesi tulevana vuonna, ja Saaralla on silloin poika.

Kävi juuri niinkuin Jumala oli luvannut. Saara tuli raskaaksi ja synnytti Aabrahamille pojan hänen vanhoilla päivillään. Ja juuri sinä aikana, jonka Jumala oli hänelle sanonut. (1. Moos 21:1-2). Nyt tuo Jumalan sanan siemen oli itänyt ja kasvanut Aabrahamin sydämessä, ja Iisakin syntymä oli kuin tuon lupauksen siemenestä esiin kasvanut uusi vihreä verso. Nyt se todellisuus, joka oli jo ollut totta lupauksen muodossa näkymättömänä pinnan alla jo 25 vuoden ajan, oli muuttunut näkyväksi. Nyt Aabrahamin oli jo helpompi luottaa Jumalan hänelle antamiin lupauksiin kansakuntia koskien. Toki vei vuosia kasvattaa tuota omaa lupauksen lasta, Iisakpoikaa aikuiseksi, joka sitten aikanaan saisi omat jälkeläisensä. Jumalan lupaus Aabrahamille ei koskenut ainoastaan häntä itseään ja hänen poikaansa, vaan oli kysymyksessä suuri lupaus, joka ulottuu meidän aikaamme asti sukupolvien pitkässä ketjussa. Me, jotka uskomme Jeesukseen, elämme tätä Aabrahamille annettua lupausta todeksi omassa elämässämme, koska Jumalan antoi lupauksensa Aabrahamille ja hänen siemenelleen, ja tämän lupauksen täyttymys on itse Jeesus Kristus (Room 9:6-9, Gal 3:16, 29). Me, jotka olemme Jeesuksen omat, olemme myös hengellisesti Aabrahamin siementä, perillisiä Jumalan antaman lupauksen mukaan.

Onko Jumala antanut sinulle lupauksia, joiden toteutumista olet odottanut jo pitkään? Silloin kun kohtaamme elämässämme toivottamuuden ja epäuskon hetkiä Jumalan lupausten täyttymistä odottaessamme, on hyvä muistuttuaa itseään Jumalan antamista lupauksista ja kiinnittää katse Jumalan Sanaan, koska usko vahvistuu ja lujittuu Sanan kuulemisen kautta. Luen nyt, mitä Jumala lupaa Sanassaan Hänen lupaustensa paikkansapitävyyttä koskien 2. Kor 1:19-20:

19: Sillä Jumalan Poika, Kristus Jeesus, jota me, minä ja Silvanus ja Timoteus, olemme teidän keskellänne saarnanneet, ei tullut ollakseen "on" ja "ei", vaan hänessä tuli "on".

20: Sillä niin monta kuin Jumalan lupausta on, kaikki ne ovat hänessä "on"; sentähden tulee hänen kauttaan myös niiden "aamen", Jumalalle kunniaksi meidän kauttamme.

Luen lopuksi, mitä Jumala sanoo Sanassaan huolenpidostaan meitä kohtaan Ps. 65:10-11. Näissä jakeissa puhutaan siitä, miten Jumala huolehtii maasta, jotta siinä voidaan kasvattaa viljaa. Hengellisesti näissä jakeissa puhutaan samalla meidän sydäntemme maaperistä.

65:10: Sinä pidät maasta huolen, kastelet sen runsaasti, sinä teet sen ylen rikkaaksi. Jumalan virta on vettä täynnä. Sinä valmistat heidän viljansa, sillä niin sinä valmistat maan.

65:11: Sinä kastelet sen vaot, sinä muhennat sen multapaakut, sadekuuroilla sinä sen pehmität ja siunaat sen laihon.

Tietolähteinä internetissä käytetty mm.: Farmit: Kasvinviljely/Maanmuokkaus Martat: Kuinka siemen itää? YLE: Kati Jurkko/Maailman suurimmat siemenet hauskuttavat muodoillaan